Aatelispesä

Ivan Turgenjeffin Aatelispesä avaa venäläisen aateliskodin suljetun maailman, jossa kohteliaisuus, maine ja tukahdutettu tunne-elämä kietoutuvat toisiinsa. Maria Dmitrijevna Kalitinan kodissa seurapiirien hienostuneisuus paljastuu juorujen, vihjailujen ja tarkoin mitattujen eleiden kautta, ja terävä täti Marfa Timofejevna näkee armotta tekopyhyyden läpi. Vuonna 1859 ilmestynyt klassikko piirtää tarkkanäköisen kuvan sääty-yhteiskunnan arvosta ja hauraudesta. Nuori pietarilainen virkamies Vladimir Nikolajevitsh Panshin tuo mukanaan uuden ajan itsevarmuuden: hän on viehättävä, lahjakas ja taitava miellyttämään, mutta hänen loistonsa kätkee pinnallisuutta ja ylimielisyyttä. Hänen romanssinsa, laulunsa ja keskustelutaitonsa tekevät vaikutuksen erityisesti Liisaan, mutta kohtaamiset paljastavat myös jännitteet, loukatuksi tulemisen ja aidon yhteyden epävarmuuden. Vastapainona vanha Lemm, köyhistä saksalaisista muusikkovanhemmista lähtöisin oleva rehellinen ja uskonnollinen säveltäjä, edustaa sisäistä arvoa, joka jää salonkikulttuurin varjoon. Lavretskin ja Mihalevitschin intohimoinen jälleennäkeminen syventää romaanin aatteellista ulottuvuutta: he kiistelevät uskosta, työstä, velvollisuudesta ja elämän tarkoituksesta, mutta heidän ristiriitansa alla elää myös syvä ystävyys. Aatelispesä on hienovireinen tutkielma venäläisestä sivistyneistöstä, jossa ihanteet, pettymys ja rakkaus törmäävät toisiinsa psykologisesti tarkasti ja moraalisesti syvästi. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.