Läpi Harmaan Kiven

J. A. Lehtisen vuonna 1929 ilmestynyt kaksinäytöksinen näytelmä sijoittuu maalaistalon tupaan, jossa arjen puhe, seurustelu ja kansallinen aate törmäävät toisiinsa. Nuori renki Kalle lataa patruunoita ja puolustaa intohimoisesti maanpuolustusta, suojeluskuntaharjoituksia ja Lotta-toimintaa, kun taas Liisa, Hilppa ja Esa paljastavat eri tavoin suhtautuvansa uuteen aikaan: toisille se merkitsee velvollisuutta ja yhteistä vastuuta, toisille välinpitämättömyyttä tai epäluuloa. Kallen selitykset tarkasta ampumisesta, kurinalaisuudesta ja valmistautumisesta rakentavat teoksen suomalaisen sisun ja harjoituksen ihannetta. Hilpan liittyminen hänen rinnalleen korostaa, että myös naiset osallistuvat isänmaan puolustukseen. Samalla Savikon isännän Samulin kömpelö kosinta Hilpalle tuo näyttämölle komiikkaa ja talon sisäiset jännitteet. Kun Kalle ilmoittaa heidän sopineen asiasta, hän puolustaa oikeuttaan puhua omasta puolestaan. Näytelmä kietoo yhteen rakkauden, luokkaerot, vallan ja sen, kuka saa päättää talon tulevaisuudesta. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.